26.3.12

Karmeat kaksi päivää



Elävien kirjoissa taas, melkein. Nyt oli meidän isompien vuoro sairastaa ja kunnolla sairastettiinkin sitten. Kutsumattomat vieraat Ykä & Riplu tulivat visiitille ihan pyytämättä ja yllättäen. Kaverukset vetivät jalat alta myös kylässä olleelta siskoltani, mutta säästivät onneksi tämän sulhon, joka saikin sitten juoksuttaa maitohappobakteeria ja vichyä kaupasta. Näky tässä osoitteessa oli eilen kuin Raatteentiellä: joka nurkassa rojotti joku henkitoreissaan. Joko nukahtaneena tai keräilemässä voimia seuraaviin kolmeen askeleeseen vessaa kohti.

Onneksi tauti on ainakin tähän mennessä säästänyt pikkumiehen. Vaikka täytyy kyllä sanoa, että jos sairaan lapsen hoitaminen on rankkaa niin kyllä tämä melkein vie siitäkin voiton. Ei ole totisesti helppoa, kun itseltä on täysin veto pois, mutta (kohta) 1-vuotiaalla on energiaa kuin pienessä kylässä..

The last couple of days have been absolutely awful. Both me and my husband have had the worst stomach flu ever. Luckily our little man has been saved from this (so far). But to be honest, I don't know which is harder: taking care of a sick child or being half dead yourself while the (almost) 1 year old has more energy than a small village..

7 kommenttia:

  1. Eihän tälle saisi nauraa mutta pakko vähän kun kirjotit niin huvittavasti =)

    VastaaPoista
  2. Voi ällöpylly! Itse sairasti muutama viikko sitten noron. Urheasti jaksoin uskotella itselleni huonon olon johtuvan alhaisesta verensokerista ja kampesin hiihtolomaa viettävien siskon tyttöjen kanssa kaupungille. Pelastukseksi osoittautui taskunpohjalle jääneet kakkapussit sillä kun oksu tulee niin ei se katso ollaanko Kampissa vai Foorumissa :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo hyvin todennäkösesti meillä oli sama noro, ainakin kaikki oireet ja muut tunnusmerkit täsmää. Ihan järkky tauti kyllä!:(

      Poista
  3. XD
    Huumoria ne pahamaineiset Ykä ja Riplu eivät onneksi kuitenkaan vieneet...

    VastaaPoista
  4. Peeäs: Kerrassaan mainio muuten toi aiheeseen liitetty kuva! Kuvittelen teidät NIIN siellä levyttämässä ja laattaamassa lattiatasossa.

    VastaaPoista
  5. Huumoria ei saa viedä mikään eikä kukaan, koska sen avulla pärjää niin monissa tilanteissa.:)) Niin ja kiitos kuvakehuista, meno oli kyllä justiinsa sitä levyttämistä ja laattaamista :D

    VastaaPoista

Kaikki kommentit ilahduttaa kovasti :) // I love reading your comments!