Olipa ihana sunnuntaipäivä! Aurinkoinen, aika lämminkin. Juuri täydellinen Vanhan Herttoniemen kirppistapahtuman kiertelyyn, jonne löydettiin tiemme ihanan Lauran vinkistä. Laura oli pistänyt itsekin kirppispöydän pystyyn ystäviensä pihaan, ja minä arkajalka uskaltauduin jopa juttusille. Tunnustettava on, että matkalla mua jopa vähän jännitti, mutta kannatti kerrankin uskaltaa avata suunsa! Tämä huikean hieno blogimaailma saa ihan uusia ulottuvuuksia, kun tapaa livenä ihmisiä tekstien ja kuvien takaa.
Saatiin me ihan mukava kirpparisaaliskin, ainakin siihen nähden, ettei mitään erityistä edes etsitty: pari vaatetta ja kirjaa sekä pojalle syksyksi kumpparit. Olisin kyllä ollut onnellinen mitään löytämättäkin, sillä tuo Vanhan Herttoniemen alue vei sydämeni täysin. Koko paikka henki sellaista suloisen ränsistynyttä charmia, ettei edes väsyneet jalatkaan haitanneet missään vaiheessa (milloin opin laittamaan käytännöllisyyden muun edelle, ja hylkään ne korkkarit tällaisina päivinä?). Ehkä minuun teki vaikutuksen myös eräs nykyaikana uhanalainen ilmiö: yhteisöllisyys, jonka hyvät vaikutukset tänään aisti niin monista.
Thanks to wonderful Laura, we found our way to a flea market happening today, which was held in an idyllic old suburb in eastern Helsinki. All the people gathered outside their houses to sell their old stuff and I loved everything: a bit ramshackle but charming looks of the area, the atmosphere and the sunny nice weather. We found some clothes and books as well as rubber boots for our son for autumn. I love Sundays like this!
Mä olin ekana vuonna tuolla kiertelemässä ja mua harmittaa ihan sikana kun en oo kertaakaan sen jälkeen päässy tuonne. No seuraavalla kerralla sitten - sanon aina ;)
VastaaPoistaHarmi, kun et oo päässyt enää uudestaan, mut toivottavasti säkin sit ens kerralla oikeasti pääset.:) Mä oon kyllä nyt niin ihastunut, että täytyy (yrittää) ottaa tavaks tuolla käyminen! Ja lähteä sit liikkeelle vähän aiemmin.. Nyt ehkä mentiin vähän liian myöhään kun tuntu et ne parhaat jutut oli jo menny.
VastaaPoistaOon vihree kateudesta.
VastaaPoistaEttä pääsitte moikkaa Lauraa.
Ja siitä että hengailitte huudeilla jotka on mulle erittäin rakkaita lapsuudesta.
I ❤ Hertsiga!
Ei löytynyt sattumalta vapaata kotikoloa?
;)
Oi, mä viherrän sun lapsuudenmaisemista!
VastaaPoistaEn ees uskaltanu kattoa löytyiskö tuolta vapaita kotikoloja, ei varmasti osuis meidän pikkuruiseen budjettiin.:) Mutta aina voi onneks ihastella ja haaveilla ja se on ilmasta se!
Vanha Herttoniemi on ihana! Harmitti, ettei ehditty kirppistelemään sinne :/ Byääh. Seuraavalla kerralla varmasti.
VastaaPoistaVoi rähmä! Mut Siivouspäivä on onneks ihan kohta niin sit pääsee taas kirppistelemään.:)
Poista