17.9.12

Hirveä härdelli



Vinkki (vilkkaan) lapsen kanssa messuille haikaileville: jätä lapsi kotiin tai jää suosiolla itsekin kotiin. Huh, mikä reissu meillä oli eilen tämän pienen elohopean kanssa. Rattaat oli vihollinen numero uuno, eikä päiväunista ollut tietoakaan. Ei mikään paras yhtälö.

Seesteisen kuvaussekunnin jälkeen saivat nuo yläkuvan valkoiset keraamiset vasut kyytiä ja juoksin kilpaa näytteilleasettajan kanssa pojan perään, peläten koko ajan särkyvän esineen helinää.. Lapsi kiipesi myös muun muassa sen uniikin vanhasta Fiatista kyhätyn penkin päälle, jossa luki "do not sit". Paikalle osunut vanhempi rouva otti oikein asiakseen lukea minulle ääneen sitä lappua kun kiskoin rimpuilevaa vintiötä alas. No kappas. Kyllä minä sen huomasin, mutta tämä yksijapuolivee tässä ei oikein vielä ole ottanut aapista haltuun. Kaikesta  tästä ja muustakin hässäkästä huolimatta vahingoilta onneksi vältyttiin.  

Jaa mitä siellä messuilla sitten näkyi? Eipä nyt oikein tule mieleen. Mutta jos sinä näit siinä viiden aikan jonkun paiskovan turhautuneena maahan sukkaa Messukeskuksen ulkopuolella, näit minut. Että semmonen reissu sillä kertaa.

Positiivista eilisessä oli se, että näin muutaman blogitutun ensimmäistä kertaa livenä. Se oli nastaa ja oikeastaan suurin syy sille, miksi me tuonne edes lähdettiin. Eli ehkä meidän messukokemus sitä myötä hilautuu kuitenkin sinne plussan puolelle. 


4 kommenttia:

  1. Äh, voi ei. Harmi kun meni silleen. Sellaistahan se vähän meinaa olla noiden pienten kanssa, ei aina tiedä, minen ne sinkoilee. Mutta se vasta on ärsyttävää, kun ulkopuoliset tulevat jotain lappuja lukemaan. Tai antamaan ilmeitä. Meidän pienokainen pääti alkaa riehumaan lähikaupassa tuossa kevällä ja muistan vaan vieläkin, mitä ilmeitä sain osakseni, vaikka vaan pitelin karjuvaa lasta, joka tosin yritti karkuun. Huh, ihan tarpeeksi jo tekemistä niiden omapäisten lasten kanssa, ilman että joku täti-ihminen tulee vielä valistamaan tai mulkoilemaan. Puuh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, se on niin helppo mulkoilla vierestä. Haluaisin vaan nähdä mitä nuo "superihmiset" tekee sillon, kun niiden omat lapset ei käyttäydy kuin enkelit.. Tai no, nuo tyypit on kai usein niitä joilla ei ole lapsia tai sitten siitä on kaaauan kun omat oli pieniä. Mutta silti pitäs ymmärtää ettei lapset ihan nappia painamalla tottele.

      Onneksi mua nyt jo vähän naurattaa koko messureissu.:)

      Poista
  2. Olipa ihan iva nähhä vaikkei ekaa kertaa nähtykään..:)

    Tiedän tuon tunteen NIIIN hyvin kun oma lapsi ei ihan ymmärrä olla niinkun pitäs ja VARSINKIN kun on vielä nuori äiti. Auta armias niitä katseita! Ihan pelottaa välillä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei tottahan toki, unohtu mainita että oli kiva nähdä myös vanhempia tuttuja!:)

      Oon niin samaa mieltä tuosta ikäasiasta. Välillä tuntuu että katotaan kun jotain yläasteikäistä äitiä ja siinä vaiheessa mä niin odotan ryppyjä tai ihan mitä vaan mikä sais näyttämään vanhemmalta.. Kun onhan se tietenkin vaan mun nuoren osaamattomuutta ettei lapsi istu hiljaa paikallaan.;)

      Poista

Kaikki kommentit ilahduttaa kovasti :) // I love reading your comments!