13 euron kasvojenkohotus

Loputkin kesäisistä kirppissaaliistani alkavat löytää paikkansa tässä mökissä. Kympillä irronnut, vähän elämää nähnyt tuoli (yksi niistä kolmesta jotka kotiin roudasin) sai paikan yöpöytänä. Ja ettei paran ihan yksin tarvitse päivystää niin seuraa pitää kolmen euron lamppu. Lamppu oli ostettaessa ruskea, mutta mies suhautti sen kuparisprayllä uuteen loistoon. 

Simppeliä, levollista, tyhjät seinät. Jotain vanhaa ja sitä rataa, näillä mennään nyt jonkun aikaa!

Ps. Angiina numero kaksi iski ja on pitänyt allekirjoittaneen hiljaisena blogin puolella. Nyt sormet ja varpaat ristiin että tämänkertainen hevoskuuri tepsii ja vie pöpön lopullisesti!

The rest of my flea market finds have found their spots in our home. I love the old chair as a bedside table and my husband did a great job with the old lamp that keeps company for the chair! The lamp used to be dark brown, but now it's shiny again after some copper spray treatment. 

Toipilaan touhuilut

Enpä ehtinyt kuin vähän toista viikkoa paiskia töitä kesäloman jälkeen, niin iski angiina. Sitä on tämä viikko paranneltu ja nyt alkaa elämä taas voittamaan. Huh tätä kurkkukipua, en muuta sano!

Tänään olin jo sen verran tolpillani, että pistin maalaten eteisessä. Tuo väliovihan oli ennen keltainen, epäonnistuneen sävyinen sellainen. Maalikaupassa sävy oli vielä kaunis vaalea keltainen, mutta kun lyötiin se tuohon oveen se näytti lähinnä keltuaiselta. Nyt päätin että saa värikokeilut tämän oven osalta riittää ja turvauduin siihen tylsään ja tavalliseen, harmaaseen. Eikä muuten kaduta! Sävy on Tikkurilan Tuhka ja se on oikein oiva pari tuolle ovelle messinkinuppeineen.

En ole myöskään tainnut tänne asti laittaa kuvaa vaatetangosta työssään, joten siinä se nyt on hyvin arkisessa asussaan. Siellä on suomalaisten kansallistakki huppu nurinpäin ja henkarien sekalaisen seurakunnan muukalaisvahvistuksena näköjään yksi muovirumiluskin. Mutta näillä mennään, uusiakaan kuvia en enää tähän hätään viitsi ottaa :)

I've had tonsillitis for the past few days and it's been awful but now I finally start to feel better again. Even so good that I did some painting today in our hall. I got tired of the uglyish yellow tone on the glass of the door so I repainted it gray. It's not the bravest choice but after one failed pick I wanted to go for something safe. And I haven't regretted this decision at all. I think that color suits the door very well!

(Viimeinen) ylistys astianpesukoneelle

Koittakaa kestä vielä yksi tiskausaihetta sivuava postaus :) Olo on nimittäin tällainen: ah astianpesukone, tuo arkemme pelastaja! Hermot lepää ja silmä lepää. Ja kolme kerrosta vetää mahtavan määrän astioita, oma kori aterimille on kyllä suorastaan loistava keksintö! Jos jotain huonoa pitää tuosta uudesta laitteesta keksiä, niin nuhdellaan häntä liian innokkaasta ilmoittamisesta kun pesu on valmis. Pari sievää äänimerkkiä riittäisi, ei olis pakko piipittää sitä kymmentä kertaa ja niin kovaan ääneen. Mutta kyllä tuo pieni luonnevika annetaan anteeksi, koska hyvät ominaisuudet voittaa tuon yhden huonon satanolla.

Tänään iski vielä siivousvimmakin ja keittiö saatiin pitkästä aikaa kuvattavaan kuntoon. Seuraava missio on pitää se tuossa kuosissa.. Saa nähdä miten käy, mutta kyllä se kummasti motivoi kun ei joka paikkaa enää valtaa likaisten tai kuivuvien astioiden armeija. Jännä homma, miten yhdellä koneella voi olla niin suuri merkitys arjen toimivuuden kannalta!

Ja kirpparilöytöjen esittely pala palalta jatkuu. Pyöreä kippo kotiutui eurolla ja on hoitanut pestinsä kapustavarastona moitteettomasti!

I can't tell you how much easier our every day life is now that we have the new dishwasher! And now I love our kitchen even more than before, because the integrated dishwasher makes it look sleeker and more consistent (I guess that's almost the right word for it).

The round vase I found from a flea market and it cost me a whole euro!



*Astianpesukoneesta saatu alennusta HTH:n blogiyhteistyön tiimoilta.

Pikkumiehen valtakunta

Vannomatta paras, niinhän sitä sanotaan. En kyllä koskaan varsinaisesti vannonut, mutta melkoisen vakaasti päätin ettei meille muuten sitä blogimattoa hankita. Poikasen huoneeseen ei kuitenkaan millään löytynyt sopivaa mattoa, ja kun nähtiin tuo kuuluisa matto alennuksessa Ikeassa, puhui miekkonen minulle järkeä. Mistä löydät tuohon hintaan noin ison maton, josta tykkäät? No en mistään ja niin tehtiin kaupat. Ja hyvinhän se tuonne istahtaa, ei siitä pääse mihinkään.

Seinällä komeilee yksi kirpparilöydöistäni. Sympaattinen vuodenaikajuliste on tarran mukaan ollut joskus opetusmatskua samassa koulussa, jossa minäkin olen pari vuotta peruskoulustani viettänyt. Ei kylläkään enää minun aikanani, mutta hauska juttu kuitenkin. Tuosta vanhasta kuvasta on kaunistuksen lisäksi vieläpä hyötyäkin, koska toivoa sopii että minä tuon lorun avulla oppisin muistamaan montako päivää missäkin kuukaudessa on. Ei tarvitsisi turvautua enää vanhaan kunnon rystystekniikkaan.. :)

I always thought that we wouldn't buy "the blog rug" but there it is now in our son's room. It was super hard to find a nice and affordable rug of that size so my hubby convinced me to buy this one. It does look good there so I'm happy!

The old poster is one of my recent flea market finds. It has actually been used as teaching material in the same school where I went as a kid, not during my time though.

Vaaleampi koti

Tattadaa, suuri salaisuus paljastuu: tällasta meillä ny on! Hiottu ja valkolakattu lattia näyttää paremmalta kuin ikinä uskalsin unelmoida ja kun kerran hommiin ruvettiin niin mies maalasi samaan syssyyn makkarin päätyseinänkin. Jotain sille piti joka tapauksessa tehdä, koska viime maaluusta yläreuna oli jäänyt niin epätasaiseksi. Palloteltiin eri vaihtoehtoja, edellinen tummempikin harmaa kyllä miellytti silmää mutta vaihtelunhalu vei voiton. Minä toivoin jopa persikkaista seinää, mutta mies ei mistään hempukasta sävystä niin innostunut ja päädyttiin kompromissiin, Tikkurilan Laastiin. Se on ihana, vaikka näyttikin alkuun aika pliisulta verrattuna aiemman tumman seinän tuomaan kontrastiin. Mutta eipä tuokaan taida ihan nykyiseen asuunsa jäädä, sillä muutama värimallilappunen polttelee jo takataskussa ja jotan kuviota tuohon tekisi mieli vähän rustata. Kuusikulmioita tai jotain vinoja linjoja ehkä.. We'll see!

Loppuun vielä vertailun vuoksi yksi kuva lattiasta ennen ja jälkeen. On siinä vissi ero ja todellakin parempaan päin! 

(älkää antako kuvien erisävyisyyden ja muiden muotoseikkojen häiritä, minoon niin amatööri enkä sitten millään jaksanut alkaa rassailla noita parempaan kuosiin. Sorryjorry.). 

Here are the changes in our home that I talked about in my last post. I absolutely love the new floor because it looks far better than I ever dared to imagine it'd be like. And at the same time with the floor varnishing, my husband painted our bedroom wall lighter gray. We liked the old darker one a lot, and this one looked a little lame at first compared to the contrast that the dark color had brought to our home. But now we've got used to it, and who knows if it stays that way for a long timn anyway.. I already have a couple of plans in stock. We'll see what happens!

Aleshoppailua

Alennusmyyntien aikaan uskaltaa tehdä vähän erikoisempiakin hankintoja ja hyvä niin! Yksitoikkoinen vaatekaappini sai kauan kaivattuja värejä ja printtejä täytteekseen. Eikä nämä ole todellakaan jääneet hyllyjä koristamaan vaan viihtyvät päällä varmaan joka toinen päivä. Väriallergiasta voi sittenkin parantua!

Uudesta lattiastakin näkyy pieni siivu. Siinä väri väheni, mutta nyt se näyttää niin hyvältä että! Ei tuota uskoisi samaksi lattiaksi enää. Hionnalla ja lakkauksella saa tosiaan ihmeitä aikaan!

Maakuntamatkailua

Kesä vei mennessään ja lomalainen ehti unohtaa koneen olemassaolon niin tehokkaasti, että jokunen lukija ehti jo luulla blogin lopettaneen. No näin kurjasti ja surkeasti ei sentään ole asian laita, mutta eiköhän itse kullekin pieni irtiotto virtuaalimaailmasta tee silloin tällöin terää. 

Tässä hiljaiselon aikana on otettu kotimaata haltuun kiertämällä mummilat ja kummilat ja kaverit ja kaikki mahdolliset. Olin poikasen kanssa kahdelleen reissussa ja siinä meidän hurvitellessa tienasi perheen isäntä leipää pöytään ja vapaa-aikoinaan remppasi kotia entistä ehommaksi. Ei ehkä kuulosta siltä että nallekarkit on jaettu tasan mutta puolensa kaikessa. Siinä muutaman iltana kun olin kolmatta tuntia nukuttanut uhmakiukkuista lasta, olisin varmaan sekunnin sadasosassa vaihtanut osia miekkosen kanssa ;) Mutta kaikesta huolimatta oli huikea loma ja onneksi mieskin sai liittyä seuraan viimeiseksi viikonlopuksi!

Nyt on vielä viikko aikaa nautiskella aikataulutonta elämää. Sinä aikana on vakaa aikomus saattaa koti kuvattavaan kuntoon, joten odottakaapahan vain! Täällä on tapahtunut vaikka ja mitä, lattia ja makkarin päätyseinä on saanet kyytiä ja ne remppaajan riemut eli listatkin alkaa olla paikoillaan. Eikä sitä todellakaan saa unohtaa, että minä surkea kirppistelijä tein huimia kirppislöytöjä ja se on todellakin jotain se.

Someone already got concerned that I have completely stopped blogging but luckily that's not the case. I've just been enjoying my summer holiday and stayed away from the virtual world which is good sometimes. But now I'm back in business and a lot has happened in our home during my blog break. So hold on, I'll be back with pictures as soon as we get everything done!

Esittelyssä HTH

Jos sinullekin tulee HTH kirjainyhdistelmästä ensimmäisenä mieleen joku iänikuinen vartalovoide, (niin kuin minulle vielä ennen viime kesää), niin nyt on korkea aika muuttaa tämä epäkohta. Nuo kolme kirjainta tarkoittavat nimittäin myös hienoja keittiöitä! Katsokaa vaikka!

Yksi syy aiempiin hymyihini tulee siis tässä: kuvat olen napannut Vantaan Tammiston HTH-liikkeessä, jossa haluttiin lähteä blogiyhteistyöhön kanssani astianpesukoneeseen liittyen. Konetta odotellessa kerron ilomielin teille enemmän kyseisestä firmasta. HTH on tanskalainen yritys, jonka keittiöt valmistetaan yrityksen omissa tehtaissa Tanskassa. Valikoimaan kuuluu keittiöiden lisäksi kylpyhuoneita ja vaatekaappeja, jotka kaikki puhuttelevat allekirjoittaneen silmää yksinkertaisen tyylikkäällä muotokielellään. Suomessa on HTH:n liikkeitä seitsemän, joista kaksi sijaitsee täällä pääkaupunkiseudulla.

Heidän sloganinsa "poikkeuksellisen hyvää laatua" pitää paikkansa ainakin meidän yhden keittiön kokemuksella. Tästä esimerkkinä voi kertoa sen, että vaikka emme edes valinneet sitä läheskään tyyreintä mallia, niin silti kaikki kaapinovet keittiössämme ovat maalattuja eivätkä kalvopäällysteisiä, kuten useissa muissa korkeakiiltokeittiöissä. Keittiökalusteiden saapuminen valmiiksi kasattuna oli myös iso plussa tämän porukan tiukassa remppa-aikataulussa.

Mitenkään velvollisuudesta tai lämpimikseni en tässä suinkaan suitsuttele, vaan voin ihan sydämestäni suositella Tammiston HTH:ta, erityisesti Lauraa jonka kanssa me olimme tekemisissä. Jos joku asia keittiösuunnittelussa itseä mietityttikin, niin Lauralla oli heti muutama ässä hihassa ongelman korjaamiseksi. Homma pelasi muutenkin, aikataulut pitivät ja saimme juuri sen mitä tilasimme: ihanan keittiömme (kuvia vaikkapa täällä, klik!) johon ollaan edelleen kovin tyytyväisiä. Jos siis on keittiöremppa suunnitteilla, niin käy ihmeessä tsekkaamassa tämän paikan tarjonta!

Tässä vielä poimittuna muutamia suosikkejani HTH:n mallistosta

Onko HTH teille entuudestaan tuttu? Mitäs pidätte? :)

*blogiyhteistyö*

Hiirveen hyvä fiilis

Arska armas hellii, saatiin systeri kylään ja huomenna on vapaapäivä. Elämä jotenkin nyt niin hymyilee, täytyypä hymyillä takasin!

Ps. uusi astianpesukonekin on tilattu, siitä lisää huomenna. Tälle oikeen ekstraleveä hymy.

It's been sunny and beautiful, we have my sister visiting us and I have tomorrow off from work. Life's good!

Kuka muuttuisi tuoliksi?

Minä katselisin tuota perintösyöttötuolia tuossa pidempäänkin, mutta isoherra 2-vee on päättänyt ettei siinä enää istuta. Piste. Nyt pitää istua oikealla isolla tuolilla niin kuin isi ja äiti ja sokkona lappaa sapuskaa naamaan. Ja hups, siinä sivussa lattialle ja pöydällekin kun ei oikein näe mitä siellä lautasella on eikä sitäkään missä se käsi menee.

Ongelmalle on juu olemassa yksinkertainen ratkaisu, juniorituoli. Mutta kun ei se niin yksinkertaista ole löytää sellaista minkä tahtoo. Ja sitten kun sellaisen löytää, niin tottahan toki se on juuri se, josta minä ja tilipussi ollaan vain ihan vähän eri mieltä.

Photo: http://www.hukit.dk

Kun tämän kerran bongasin, ei muut kandidaatit ole sen jälkeen tuntuneet miltään. 

Rakkautta ensisilmäyksellä.

Photo: http://www.hukit.dk

Odotellaan siis sitä kuuluisaa ja kaivattua rahasäkkiä tippuvaksi jostain. 

Siihen asti vedetään kai samalla sokkosyömislinjalla,

 kuin tähänkin asti.

We'd desperately need a junior chair for our son, because he refuses to sit in his high chair and he's still a bit too short to be sitting on an adult size chair. It's super hard to find nice junior chairs and of course the one I found costs a fortune. But it's so lovely I can't think of any other chair anymore!

Kesä yllätti bloggaajan

Sen huomaa kameran muistikortilta, ettei linssiä ole tullut suunnattua näihin kotinurkkiin päin pitkään aikaan. Me ollaan oltu ihan pihalla jos tätä kuvasaldoa tuijottaa. On ollut kalastusta ja puistoilua ja heppoja. On kesä ja me niin tykätään! 

Mutta nou hätä sisustusihmiset, kyllä minä sisällekin aion taas tässä palata kameroineni eli älkää tyystin kadotko linjoilta.:)

Ja vielä vinkiksi armaan pääkaupunkimme kesämatkailijoille: käykää tokassa kuvassa vilahtavalla Vanhankaupungin koskella! Ehdottomasti yksi lempipaikoistani Helsingissä. 

We have been outside for the last few weeks it seems, as I'm looking through the photos on my memory card. But I promise I'll be back inside the house with my camera soon so hold on there people, and remember to enjoy summer too!

Kukkia parvekkeelle

Kesäkukat - check! Suurimman osan päivästä varjon puolella oleva partsimme rajoitti kukkalajien valintaa, mutta löytyi sieltä valikoimasta näitä puolivarjon/varjon asukkejakin kun vähän etsiskeli. Erityisesti tuo verenpisara on niin kaunis että tuossahan voisi sitä istua ihailemassa pidemmänkin tovin! Toivotaan näille kukkasille parempaa onnea ja pidempää elämää kuin viimevuotisille edeltäjilleen, jotka kuivahtivat ensimmäisessä helteessä. Me kun ollaan sen sortin hortonomeja, ettei siihen tilalle enää mitään uusia ostettu vaan siinä ne kärvähtäneet tikut törötti loppukesän..

Asiasta toiseen, kattokaa ny meidän takapihan koivikkoa kun se on komea! Oon ajatellut jo olevani ihan city-ihminen, mutta kyllä se pieni luontoa lähelleen kaipaava maalaistyttö näköjään minussa vielä asuu. Olen niin onnellinen siitä, että ikkunastamme näkyy muutakin kuin asfalttia ja betonia ja parvekkeella oleillessaan voi kuulla lehtien hiljaisen havinan iltatuulessa.

Now that we have some summer flowers on our balcony it finally feels like summer really is here! Welcome dear friend, we've been waiting for you!