Narinaa. Thump. Läps läps läps, pienet askeleet kuuluu makkarista ja kohta naaman eteen ilmestyy voitonriemuisesti hymyilevä pieni poika. Takaisin sänkyyn. Ja sama kertaa kaksikymmentä per ilta.
Ehkä meidän ois aika siirtyä tavalliseen lastensänkyyn,
kun ei tuo pinnasänky näytä enää pidättelevän
meidän miniakrobaattia.
I guess we have to get rid of the cot and move him into a normal bed,
because it seems those high walls can't prevent
him from escaping anymore.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaikki kommentit ilahduttaa kovasti :) // I love reading your comments!