Mama hei, saisinko pliis uudet rillit?

En olisi kyllä astunut jalallanikaan ulkoilmaan tänään, jos ei olisi ollut pakko. En ole koskaan ollut sen(kään) sortin masokisti, että vapaaehtoisesti reippailisin moisessa koiranilmassa. Vaan eipä auttanut kuin vuorata rattaat sadesuojalla, iskeä poika vaunuihin ja suunnata asioille. Onneksi sadepäivään on olemassa yksi takuuvarma piristys, aikoinaan Hennesiltä ostamani sadetakki.

Tuota takkia kohtaan tuntemaani rakkautta ei himmennä edes se seikka, että näytän se päällä noin 12-vuotiaalta. Ainakin jos erästä silmälasiliikkeen tätiä on uskominen. Tarina kuuluu näin: pari vuotta sitten poljimme sadetakit yllä kämppikseni kanssa kaatosateessa yliopistolta kotia kohti. Poikkesimme kuitenkin matkalla yhteen paikallisista optikoista, koska kakkulani kaipasivat päivitystä. Liikkeen myyjä oli kyllä sangen ystävällinen, mutta suhtautui minuun hieman oudosti. Syykin tälle selvisi, kun tätönen hetken kuluttua tiedusteli varovaisesti, että saankohan ihan omin päin valita uudet lasini, vai pitäisiköhän kuitenkin vielä kysyä vanhemmiltakin. 

Teki mieli sanoa, että no annapa kun otan puhelun mammalle. Jos se vaikka ajelisi muutaman sata kilometriä varmistamaan, ettei keskenkasvuinen kakaransa valitse niitä Mikki Hiiri-sankoja vaan jotain sivistyneempää. Parhaat vastaukset tulee tietenkin mieleen aina vasta jälkikäteen, joten tämäkin tilanne päättyi siihen, että pokkaa pidellen poistuimme vaivihkaa takavasemmalle ja ulkona alkoi hervoton nauru. 

Myönnetään, että sadetakin hupun alta kurkkien, sateen kihartamine kutreineni ja linssit pisaroissa en ehkä näyttänyt ikäiseltäni. Mutta silti, anteeksi mitä!? Ehkä iän karttuminen tekee joskus tehtävänsa ja otan tämän ja muutkin "jokos sinulla on mopokortti"-tyyliset kommentit kohteliaisuuksina. Mutta en ihan vielä.

It rained again today and unfortunately I had things to do so I had to go outside. Otherwise I would definitely have stayed inside, I've never really understood those people who for example go exercising no matter how bad the weather is. Luckily I have my cool old rain jacket from H&M, which always cheers up a rainy day.

I like the jacket a lot, even though I look like 12 years old when I wear it. At least one optician thought so. This is the story: a couple of years ago me and my flat mate were cycling back home from uni and it was raining heavily so we wore our rain jackets. We decided to stop by at a local optometrist's on the way because I needed to update my glasses. The lady in the shop was very kind, but she did treat me in a little weird way. We found out the reason soon, when she carefully asked me if I'm allowed to decide on my new glasses on my own or should I ask my parents first.

I know I didn't look my age wearing that jacket, my hair curled up because of the rain and glass lenses covered with rain drops. But still, are you serious!? Maybe as I get older I start to take these kind of comments as compliments. But not just yet.