Onpa ollut orpo olo viime päivinä. Minä kun joskus luulin, että siinä on jo ihan tarpeeksi, kun on koukussa kännykkään ja tietokoneeseen. Ei näytä riittävän enää nuo kaksi, vaan nyt olen kai myös kamerariippuvainen, vaikkei mulla edes ole mitään kisakireää eeooässää vaan ihan tavallinen pikkupokkari. Sormet syyhyää jatkuvasti kameran kimppuun ja harva se hetki huomaa jotain kuvaamisen arvoista. Koska kuitenkin jätin viime viikolla muistikorttini äippäseni pikkuläppärin syövereihin, niin ei paljon kuvata.
Kyllä mä olen jo pitempään tykännyt kuvata, mutta ennen bloggailun aloittamista kamera unohtui tosi monesti viikoiksi hyllylle pölyttymään. Eikä tavallista arkea varsinkaan tullut kuvattua juuri koskaan. Valokuvausinnon löytyminen uudelleen onkin ollut yksi mukavimmista jutuista tähän blogin pitämiseen liittyen.
Muistikorttivajeesta johtuen te arvon lukijat saatte viikon verran katsella vanhoja räpsäisyjäni, joista osa on saattanut jopa jo esiintyäkin tässä lokissa. Pardon me, te alusta asti mukana roikkuneet, ja olkaa hyvä te, kenen silmille nämä ovat aivan uutta katseltavaa. Saatanpa laittaa välillä myös miekkosen puhelimella otettuja kuvia, mutta luultavasti vähemmänlaisesti. Niiden laatu kun on mitä on jopa minun silmään, joka en todellakaan huomaa eroa esimerkiksi suoraan Bloggerilla tai jonkun muun palvelimen kautta ladattujen kuvien välillä. Tätäkin nimittäin joku bloggaaja joskus pahoitteli, että nuo kuvat on nyt niin huonoja kun jouduin suoraan Bloggerilla lataamaan. No, saat anteeksi, mutta en mä ainakaan edes olisi tajunnut mitään jos et olisi sanonut. Enkä totta puhuen huomaa vieläkään, vaikka sanoit. Tai sitten olen taas vaan puusilmä.
Taas lähti rönsyilemään. Pointti oli kyllä kirjoittaa myös pienimuotoinen kannanotto. Nimittäin vaikka kuvat ovatkin olennainen osa blogeja ja tottakai hyviä kuvia on hieno katsella, niin ei kaikkien kuvien tarvitse mielestäni olla mitään ammattilaistasoa. Tai välttämättä edes hyvää harrastelijatasoa, ja silti blogi voi olla hyvä. Kunhan nyt asettelu ei ole ihan päin hanuria tai sormi linssin edessä tai kuvat vaikkapa niin tummia, ettei niistä ota erkkikään selkoa, niin mulle ainakin kelpaa. Ei sillä ettenkö minäkin haluaisi kehittyä valokuvaajana tai saada joskus oikeasti hyvää kameraa. Sitä mä vaan, että oisko pahitteeksi laskea sitä rimaa ihan hitusen.. Ettei se haittaisi, jos vaikka marraskuussa onkin vähän vähemmän valoa ja joku saakin aikaan pelkkiä vähän rakeisempia kuvia? Kyllä sitä valoa riittää sitten toiste taas enemmän ja kuvistakin tulee parempia, luulen ma.:)
Ps. Mä niin tykkään tuosta meidän olkkarista edelleen, vaikka ihan ite sanonkin!
I have felt very weird lately, because I haven't been able to take pictures. I thought I'm just addicted to my cell phone and computer, but I have to add camera to that list of addictions. I don't even have a fancy EOS or anything, just a regular little camera and still I very often feel like photographing things around me and constantly spot something worth taking a pic. But because I left my memory card to my mum's laptop, I won't be taking pictures for a couple of weeks.
I did like photographing earlier on as well, but when I started writing this blog I have taken a lot more pictures than before, also of our everyday life which I think is great! Because of my lack of memory card, I'll be using my old pics in my posts. Pardon me, if you've been around since day one and may have seen some of them before. I might also add some pictures taken with my hubby's iPhone, but maybe not much because of the quality issues.
Which brought to my mind this thing I've wanted to write about for a long time already: blogs and picture quality. Sometimes it feels like you're only "allowed" to blog if your pictures are as good and sharp as those taken by professional photographers. Of course pictures are an essential part of blogs, and good photos are a joy to watch but in my opinion the expectations for a regular blogger could be a bit lower. As long as the layout isn't awful and there's not a finger on every picture for example, it's good enough at least for me. Not that I wouldn't like to improve my photographing skills or eventually get a really good camera too. The point is, that I guess it wouldn't matter if a little less was acceptable and enough concerning photos in blogs.
Ps. I still love our living room so so much and I even dare to say it out loud like this!:)
Oh. I love your living room too! It looks so nice and cosy! :)
VastaaPoistaAnd thank you for leaving a comment, how old is your little boy?
Thanks a lot!:)
VastaaPoistaOur son is 7 and a half months old now, so it was some time ago when he was biting the chair legs.:) How old is yours?
Kivalta näyttää - missä teidän kaikki kamat on? ;D
VastaaPoistaIhailen tämmöstä pelkistettyä, tulee rauhallinen olo ja soffa kutsuu vaan olemaan. Eikä raijaamaan, kuten meillä tuppaa usein oleman...:)
Niin ja vielä siitä kameroinnista. Allekirjoitan. Tunnelma ennen tekniikkaa. Hymyilyttää tämä valloillaan oleva kamerahössötys ja itse laitteiden mainostus. Statusta statusta... ;)
VastaaPoistaHyvällä pokkarilla saa sekä taltioitua hetken että myös elettyä sen. Mies on häärinyt objektiivien takana työkseen ja kyllä niitä ammattitasoisia kuvia löytyy arkistokaupalla meidänkin arjesta, mutta musta se on jotenkin tylsää esitellä niitä täällä blokimaailmassa, liika fiilaaminen poistaa "sielun" ja itse dokumentoija on vääjäämättä vain "tarkkailijan" asemassa...
Haha, kamojen vähyys johtuu todennäkösesti siivouspäivästä tai skeidan lapioinnista sivummalle ennen kuvaamista :D Mutta kyllä mun haave on, että olis pelkistettyä ja kampe minimissä. Yleensä siihen tavotteeseen on vähän matkaa..:)
VastaaPoistaHuikeeta kuulla, etten oo yksin kuvausajatuksineni. Tosi hyvin sanoit tuosta hetken elämisestä sen taltioinnin lisäksi, koska se jos mikä on tärkeetä eikä aina niinkään se priima kuva ja viimesen päälle olevat laitteet!
Hello from Sweden. Love your space
VastaaPoistaThanks a lot Ab!
VastaaPoista