8.1.12

Vähiin käy ennen kuin loppuu

Kato äiti, lautanen on tyhjä! - Look, mum, the plate is empty!

Jos haistat savua, niin se on vain mun korvat. Yritin noin 30 kertaa saada bloggeria tajuamaan, että oon kääntänyt tän kuvan oikeinpäin. Käänsin ja väänsin kaikilla erilaisilla kuvanmuokkausohjelmilla, tallensin ja latasin uudestaan. Ei mennyt perille. Joten tämän päivän postauksessa ilmainen niskajumppa kaupan päälle!

Olin muutenkin suunnitellut etukäteen, että otan rennosti ja nautin tänä viimeisenä äippälomapäivänäni. Täällä on kuitenkin hoidettu todella kipeää pikkumiestä viimeiset kolme päivää, eli se siitä. Räkä valuu solkenaan, kaveri yskii pahemmin kuin vuosikymmeniä tupakoineet ja kuume hujahtaa öisin tähtitieteellisiin lukemiin. Ja juuri kun me oltiin saatu tuon elohopean paino edes vähän parempiin lukemiin, on tähän tautiin kuuluneet oksentelu ja ripuli varmasti taas pudottaneet meidät lähtöviivalle. Argh.

Tästäkin postauksesta piti siis alunperin tulla jotain ihan muuta kuin raportti sairastuvalta. Ehkä jokin haikea muistelo viimeisistä yhdeksästä kuukaudesta.. No, näillä mennään nyt ja katsotaan mitä huominen tuo tullessaan. Ja ylihuominen. Ja... Huihai.

If you smell smoke, it's just coming out of my ears. I tried hundred and ten times to flip that picture, but Blogger just won't get it that it's supposed to be other way. So together with today's blog post you'll get a free neck exercise as well.

I had planned to just relax and take it easy on the last day of my maternity leave. Well, it didn't quite go that way because the little man has been sick for a few days. His nose is running non-stop, his cough sounds worse than a smoker's and fever gets really high especially during the night. And just that we got his weight up a bit closer to what it should be, all the throwing up an diarrhea have probably put us back to the starting point. Argh.

This blog post was supposed to be something far from a report from the sickhouse. Maybe something about my memories of the past nine months. But this is what it turned out to be instead..  Let's see what tomorrow brings. And the day after tomorrow. And.. Oh my.


3 kommenttia:

  1. Voih... Tsemppiä sikana! Myös huomiseen päivään, hui, melkeen muakin jännittää! :D

    VastaaPoista
  2. o-ou, liekkö rs-virus sielläkin??täällä samanmoiset kuumehippalot,yms nuo muut postauksessa mainitut riemut ja jatkuva yökerhon pito höyryävässä kylppärissä vallinnu uuenvuojen aatosta asti ja alkaa pikkuhiljaa tuntua, et vois tulla jo vihdoin se normipäivä...tsemppiä sairastuvalle!koittakaahan välttyä ite taudilta!?

    VastaaPoista
  3. anna: Kiitos tsempeistä, hengissä ollaan vielä ja ihan hyvin on menny töissä ja kotona!:)

    kaisa: Ei käytetty lääkärissä pojua, mutta kuuklettelin rs-virusta ja hyvin sopii kyllä noihin oireisiin. Oli mikä oli, mutta nyt se on onneks jo menossa ohi, pieni köhä vaan on jälellä. Ja toivon tosiaan ettei iske meihin muihin kun tässä on nyt tosiaan vähän hässäkkätä elämässä.:)

    VastaaPoista

Kommentti ois kiva! - A comment would be nice!