28.2.13

Vaneriloota





Kehystenhakureissulla Ikeasta matkaan tarttui myös tuo kaunokainen vanerilaatikko. Erittäin passeli säilytyspaikka legoille ja muille pienemmille leluille. Aiempi ratkaisu eli Varpusen säkki on kyllä kätevä, mutta jos sinne laittaa koko leluarsenaalin niin varsinkin noita pieniä puupalikoita saa aina olla sukeltelemassa jostain sieltä säkin syvyyksistä. Nyt löytää vähän paremmin sen mitä etsii ja silmäkin lepää. Ei valittamista.

We needed desperately some kind of a box for all the legos and other small toys. Previously we had all the toys in the huge Varpunen sack. It worked alright as long as you didn't have to start looking for those tiny wooden blocks for example.. Now it's easier to find stuff and it looks nice too! Can't complain.

23.2.13

Isää tuut tuut




Isää tuut tuut, eli tietenkin anna äiti mulle lisää niitä junanvaunuja tähän leikkiin. Siinä yksi ensimmäisistä meidän pojun kahden sanan lauseista. Ihka ensimmäinen oli äiti poisssss hienosti suhisevalla ässällä, kun haluttiin isi nukuttamaan eikä tylsä äiti. Kyllä olin ylpeä.

Ei tuo kaveri vieläkään mikään ruuneperi ole, mutta ehkä me siksi ollaankin niin onnellisia näistä pienistäkin lauseenpätkistä, kun hän avaa sanaista arkkuaan noin pikkuhiljaa. 

Ja onhan se niinkin, että kun on toiminnan mies, niin ei siinä ehdi paljon sanoja miettiä kun on mentävä ja tehtävä.

20.2.13

Tiskaa, ei tiskaa, tiskaa..




Astianpesukone sanoi tänään sopimuksensa irti. Tarkemmin sanottuna sen luukku, joka ei enää suostu sulkeutumaan. Pitkään se on ollut vähän lenkka ja luulenpa, että jollain erittäin innokkaalla 11-kiloisella aputiskarilla on ollut painonsa pelissä tässä lopullisessa hajoamisessa. Ensi yönä taidan nähdä painajaisia käsitiskistä.. Jos täytyisi listata ärsyttävien kotitöiden top 10 niin tiskaaminen olisi kärkikahinoissa mun listalla.

Ihan jos totta puhutaan, en kuitenkaan hirveästi itke tuon koneen perään vaikka siitä ei enää toimivaa peliä tulisikaan. Alunperin nähkääs elättelin toiveita integroidusta tiskarista. Omamme oli kuitenkin niin hyvässä kunnossa, ettei vain ulkonäköseikkojen vuoksi viitsinyt vaihtaa. Toinen juttu oli se, ettei keittiöbudjettimme olisi siihen enää venynyt. Tuossa se vanha on sitten töröttänyt, palvellut kohtuu hyvin mutta rikkonut keittiön yhtenäistä linjaa. 

Nyt painiskelen täällä itseni kanssa. Pistänkö hermot koetukselle, karaisen käteni ja tiskaan kesään asti (jolloin ehkä on vara sijoittaa integroitavaan tiskariin), vai ostetaanko joku tavallinen tilalle/yritetäänkö vielä fiksata vanha? Kauneus vai käytännöllisyys? Siinäpä vasta pulma.

Ps. Kuvissa komeilee keittiön uudet nupit, jotka vastarintamalaiset ystävällisyyttään roudasivat meille Ruotsista. Samaa sarjaa ovat kuin eteisen nuppeloiset ja keittiössä tulevat kannattelemaan patalappuja ja -kintaita. Jahka sopivat löytyy, sopivannäköiset siis.

Our dishwasher broke down today. Actually it's the door that is broken, it won't close anymore. It has been a bit faulty for a few months already, but I'm sure our little helper has finished the job by climbing on the door while helping us empty the dishes.

Now I'm trying to make my mind whether to start saving money for the integrated dishwasher that I've always wanted, or do we still try to fix the old one, that might not fit the look of the kitchen perfectly, but has done it's job decently?

Ps. The knobs were brought to us from Sweden by the lovely people over at vastarintama. I want to have my potholders hanging from these. As soon as I find something pretty enough.

18.2.13

Kehystyshommia



Siskoltani, poikasen kummitädiltä joululahjaksi saatu kaivuri on vihdoin kehyksissä ja valmis nostettavaksi seinälle. Valas taasen uiskenteli meille ystävänpäivälahjan muodossa rakkaalta ystävältä Siikulta ja sekin sai kehykset samaan syssyyn. Kohta alkaa olla täytettä näilläkin seinillä. Vielä kun netistä tilaamani posterit saapuvat niin avot.

A digger and a whale, both framed and ready to decorate our walls. I like them so much!

15.2.13

Krääsänhallintaa


Mikäs sen sopivampaa ajanvietettä sairaslomalaiselle kuin käydä läpi lapsosen leluja. Sain kasaan ison kassillisen kampetta, jolla ei enää leikitä tai ei ole koskaan edes leikitty. Varastoon, ja äkkiä.

Jäikö sille raukalle mitään millä leikkiä?







No jäi. Eiköhän noilla yksi lapsi pärjää.

Loppuun vielä se suuri huijaus. Tältähän meillä aina näyttää. Noin kolmen sekunnin ajan sen jälkeen kun kaikki lelut on saatu kasaan. Jos tahdot tietää miltä puolen tunnin päästä näyttää, palaa edellisiin kuviin. 




Tuota tavaramäärää katsellessa tuskaa helpottaa vähän se seikka, että ollaan itse ostettu noista varmaan kolme. Muut on saatu serkkupojilta ja lisääkin ois tulossa jos vain otettais. Ehkä me nyt  kuitenkin hetki mennään näillä.

I went through all the toys in our son's room and got rid of the stuff that haven't been in use recently. I can tell you I filled a pretty big bag with all those toys. Was he left without anything to play with? Oh no, not at all. Just take a look at the pictures in the middle and you'll see he's going to be just fine.

14.2.13

Yskivänpäivä






Hyvää ystävänpäivää ystävät ja blogiystävät, olette ihania! 

Ja iso kiitos huimasta määrästä sympatiaa edellisen postaukseen liittyen, lupaan teidän rohkaisemana tarttua uudestaan teippiin kunhan tämä ilkeä flunssa on selätetty. Nyt täytyy keskittyä lepäilemiseen, taidanpa napata pojun kainaloon ja painua päiväunille. Ei yhtään paha suunnitelma jos multa kysytään.

Happy Valentine's Day everyone!

8.2.13

Vähän teippailin




Sen piti olla hieno. Vastaus suurkaupunkikaipuuseeni. Myöhäinen heräämiseni blogimaailmassa riehuneeseen teippailuvillitykseen. Hartaasti leikkasin ja teippailin iltahämärissä. Hieno se minusta itse asiassa olikin, mies ei innostunut ihan yhtä paljon. Vähän vinksahtanut ehkä kuten tekijänsäkin, se täytyy myöntää, mutta tykkäsin silti. 

Aamu valkeni ja totuus siinä samalla: sähköteippi ei näemmä ole mitään washiteippiä. Mikä lie terroristi oli iskenyt yön aikana torneihini ja pelkät rauniot oli jäljellä. Kivat sille, revin koko systeemin irti. 

Ehkä kokeilen myöhemmin uudestaan ihan sillä the teipillä, ehkä en. Nyt katsellaan taas hetki harmaata seinää sellaisenaan ja korjaillaan kolahtanutta askartelijan itsetuntoa.

Ps. Huomatkaa kolme tyynyä sängyssä. Hyvän omassahuoneessanukkumisputken jälkeen pikkumies on taas alkanut juoksennella öisin. Silmäpusseillani voisi aurata tietä tuolla aina vaan kasvavassa lumimäärässä ja olen melkein oppinut juomaan kahvia.

It was supposed to be cool. I cut and taped for quite some time in one evening this week. Actually I first thought it did look cool, until I found out the next morning that electrical tape certainly is not washitape. Half of the whole thing had fallen off the wall.

Keep your stupid washitapes. At least for a while, I have to recover from this disappointment first.

2.2.13

Jotain vanhaa





Meille on muuttanut tällainen 50-luvulla syntynyt kaunotar. Hyllypaperitkin löytyy ja kaikki. Ajan hammas on syönyt vanhan neidin kupeita naarmuille ja kolhuille, mutta hän osaa kantaa ne arvokkaasti, joten annetaan huonekaluvanhuksen rauhassa vanheta tästä eteenpäinkin. Kyseinen senkki on isotätini vanha. Jo vuosia tämän koti on ollut vanhempieni luona, josta se nyt siirtyi meidän kotiamme koristamaan kun oikein kauniisti pyysin. Oi tätä onnea! 

Tällä hetkellä olohuoneen seinää sananmukaisesti hallitsee iso Ikean Expedit- hylly. Kaipasin sen tilalle jotain kevyempää, paremmin tuohon tilaan sopivaa ja tässä sitä jotain nyt on. Senkin inspiroimana sain vihdoin tilattua muutaman printinkin näitä alastomia seiniä koristamaan. Oli jo aikakin. En malttaisi odottaa postia rapakon takaa.

Enkä muuten malta odottaa kesääkään, että saa tuon lattian hiottua ja lakattua uudelleen. Suorastaan karmealta näyttää kuvissa kun niin kovin kellertää. Hyh.

Ever since we moved in this apartment I've felt like the huge Ikea shelf is way too dominant for our living room and I've wanted to have something lighter on its place. We got this beautiful 50's chest from my parents and this is exactly that something I've been longing for. Originally this was owned by my grandaunt but it has been at my parents house for several years already. 

Inspired by this lovely piece of furniture, I finally ordered some prints to decorate these empty walls. Can't wait to receive my order from the other side of the Atlantic!

Oh, and can't wait for summer as we start working on that horribly yellow floor then. Looks pretty gross in the pictures..