Kurkistus keittiöön

Nyt loppuu se jännityksessä pitäminen: vihdoin keittiö alkaa olla valmis ja tässä on muutama kuva todisteeksi. Vielä täytyy laittaa uuni ja astianpesukone paikalleen sekä muutama sokkeli, listoja ja sähköjä. Sitten saakin jo heittää mäkeen nuo ihanan pirtsakat vaaleansiniset suojakalvot ja paljastaa kaapit kaikessa valkeudessaan. 

Keittiö on tietenkin edelleen yhtä pieni kuin ennenkin, mutta yläkaappien jättäminen pois toiselta puolelta avartaa tilaa hurjan paljon.  Avaran vaikutelman lisäksi olen erityisen tyytyväinen liesituulettimeen sekä tason ja altaan väriin. Hyväkuntoinen hana on ainoa asia, joka vanhasta keittiöstä pelastettiin ja sekin sopii kokonaisuuteen tosi hyvin. Huh ja jes. Ei valittamista ollenkaan!

Huomenna tulee odotettu vieras kaukaa Australiasta asti, joten päätettiin suosiolla muuttaa vasta ensi viikon alussa ja keskittyä viikonlopun ajaksi nauttimaan harvinaisesta seurasta. Lisää juttuja uudesta kodista tulossa siis taasen seuraavalla viikolla!

Here it is finally, our new kitchen! There are still things to do though as you can see. The oven and dishwasher need to be moved to their right places and a couple of other little things has to be done. After that we'll be able to remove those lovely light blue protective coatings and reveal the glossy white cabinets.

Naturally the kitchen is still as small as it has been but I think the fact that we don't have any upper cabinets on the other side makes it look more spacey. I'm also very happy about the kitchen hood as well as the color of the counter and the sink. Nothing to complain about at all!

Tomorrow we'll get a special guest all the way from Australia and that's why we decided to move our stuff in the new home next week instead of this weekend. For a couple of days we just want to enjoy the company of a rare visitor!

Sivuapteekki

Miekkonen aina puhisee, että meillä on vähintään yhden sivuapteekin verran kaikkia maailman rohtoja ja troppeja. Lääkekaapin sisältöä pakkaillessa oli pakko myöntää, ettei tuo arvio kovin metsään ole mennyt. Sitä mitä täältä ei löydy, ei noin äkkiseltään edes tarvitse. Eikä tässä kuvassa edes ole mukana ne kaikki vanhentuneet pillerit, jotka huomenna kiikutan työpaikalle sortteerattaviksi. Ei ole tämä suutarin lapsi jäänyt kengittä, vaan kenkiä on tainnut kertyä vähän yli omien tarpeidenkin..

Ps. Keittiö on eilen asennettu, mutta en ole vielä ehtinyt käydä katsastamassa lopputulosta. Huomenna menen heti töiden jälkeen. Jännittää!

I packed up all the stuff from our medicine cabinet today, and had to admit to myself that my husband isn't very wrong at all when he calls it a small pharmacy..

Ps. Our new kitchen is almost finished now but I haven't had time to go there and see how it looks like. Tomorrow I'll go straight after work. I'm so excited!

Kun uni ei tuu

Yöllinen nyrkkipyykkääjä täällä hei. Että pitikin mennä nukkumaan ne päikkärit. Tuntui vaan päivällä niin hyvältä idealta köllähtää pikkumiehen viereen koisimaan, mutta nyt se sitten kostautuu. Kierin ja pyörin, ajatus ei katkea vaikka miten sinnikkäästi yrittää olla miettimättä mitään. Asuntoasiat huolettaa, sekä uuden että vanhan. Seinän harmaa sävykin, jota hätäpäissäni valikoin samalla kun juoksin ympäri rautakauppaa poimimassa pientä tutkimusmatkailijaa milloin mistäkin maalipönttöpinon päältä, tuntuu nyt ihan vikatikiltä. Liian tummalta ehkä. Liian ruskehtavalta. En tiedä, toivottavasti aamulla tykkään taas enemmän. Tuuliviiri mikä tuuliviiri..

Kun (jos) joskus vielä rempataan, varaan sille vuoden aikaa. Ainakin. 

I shouldn't have taken a nap earlier today, because here I am now, up in the middle of the night not being able to fall asleep. I can't stop all these thoughts going through my head. I'm very stressed out because of the renovation and now even the tone of gray that I chose for the wall doesn't feel right at all. Too dark maybe. Too brownish. I don't know, hopefully I'll like it again in the morning.

When (if) we renovate the next time, I want to have a year to spend doing it. At least.

Iso apu

Pyysin työpaikalla säästämään mulle kaikki isot pahvilaatikot. Tulin tänään ruokikselta ja siellä odotti nuo kaksi 15x20cm tilaihmettä. On se ilo omistaa vitsikkäitä työkavereita. Kiitos, kyllä me näillä muutetaan jo ainakin puolet kämpästä!

Turhia tai eivät, olivat mokomat niin söpöjä että oli pakko ottaa ne mukaan. Ehkä laitan mukin kumpaankin.

I asked my workmates to save all big cardboard boxes for me. Today I came back from my lunch break and these two 15x20 cm giants were there waiting for me. It's such a joy to have funny people to work with. Thanks guys, I guess we'll fit in these about half of our stuff!

Useless or not, they were so cute that I had to bring them home. Maybe I'll put a mug in each.

Keskeneräistä vieläkin

1-vuotiaan näkemys tämänaamuisesta kaaoksesta. // The chaos of this morning seen by our 1-year old

Viimeisiä aamuja vanhassa kodissa viedään. Samaan aikaan en malta odottaa ja kauhulla odotan ensi viikkoa. En malta odottaa sitä, että uusi koti valmistuu, mutta sitä ennen on vielä älyttömästi tekemistä. Pakkailua, muuttoa ja remppailuakin vielä. Aikataulut venyy ja paukkuu, kun aina tulee jotain mitä pitääkin vielä vähän fiksailla ennen kuin pääsee siihen vaiheeseen, jossa kuvitteli tässä vaiheessa jo olevansa. Kuulostaa varmaan tutulta, kohtalotoverit.. Niin, ei siis ole vielä tarjolla kuvia valmiista keittiöstä. Mutta ensi viikolla on, koska silloin täytyy saada aikaan ihme ja aikomuksena on tehdä se.

Pariin kompromissiin on kylläkin jouduttu päätymään tuon ihmeen aikaansaamiseksi. Parkettilattioiden hionta jätetään suosiolla myöhemmäksi ja poikasen huone on todennäköisesti vielä kesken kun muutetaan. Kumpikaan ei kuitenkaan ole katastrofi. Lattian kanssa oppii varmasti elämään, koska ei se mikään susiruma tuollaisenaankaan ole. Ja poju mahtuu edelleen mainiosti majailemaan meidän kanssa samassa huoneessa niin kuin tähänkin asti. En tiedä olisiko laitettu sitä muutenkaan vielä omaan huoneeseen nukkumaan, mutta kaikki lelut ja muut roippeet siirrän ilomielin pois olohuoneesta heti kun siihen on mahdollisuus.

Pidän siis teitä vielä jännityksessä ja paljastan kuvia lopputuloksesta vasta ensi viikolla. Sitten kun ehdin koneelle. Pysykäähän linjoilla!

Ps. Älä säikähdä, meille ei ole tulossa kaikkia kuvan maalisävyjä. Innostuin vain rautakaupassa napsimaan näytteitä. Harmaan valinta oli yllättävän hankalaa.

Sorry, still no pictures from the new home because we're running late on our schedule. Next week is going to be crazy, we have to finish everything, pack and move our stuff. Which means we have to compromise a bit. We'll leave the parquet as it is for now and polish it sometimes later on. Our little one's room won't be finished either. That's okay though, because I don't think he would have moved into his own room yet anyway.

So hang on there, next week I'll have to have something new to show you!

Vielä yksi

Image source
Seascape winter designed by Abigail Edwards, photographer Alun Callender

Entä sitten tämä? Olen toivoton tapaus. Lopulta päädyn varmaan arpomaan.

:)

What about this one? I'm hopeless. I guess I'll end up raffling after all.

Apdeitti ja tapettipohdintoja

Image sources: 1, 2 , 3, 4

No niin ihmiset rakkaat, täällä sitä vihdoin taas ollaan näppiksen äärellä naama ja kädet maalitahroissa. Meillä oli miekkosen kanssa tänään harvinainen yhteinen vapaapäivä ja saatiinkin paljon remppahommia rouhittua eteenpäin. Melkein kaikkien huoneiden katossa on tätä nykyä kerros kamalalta käryävää ainetta (tixojotain) ja parissa seinässä pohjamaali. Ei ehkä kuulosta paljolta, mutta voi peijjuuni että tuo remontointi on aikaavievää puuhaa kaikkinensa. Enemmän kuin tyytyväinen tässä saa siis päivän aikaansaannoksiin olla!

Paljastetaan vielä, että keskeltä olohuoneen lattiaa löytyy myös pari muuta aihetta iloon. Eilen saapui köökimme kasattuna  (ah, luksusta) Tanskanmaalta ja tänään roudattiin tupaan tuliterät keittiömasiinat ja vempaimet. Ensi viikolla pitäisi päästä ne asentamaan ja sitten lupaan laittaa kuvia ihan paikan päältä.

Ja eihän tämä blogi olisi enää entisensä, jos ei joka toisessa tekstintekeleessä yhtä ongelmaa olisi. Tässä tämänpäiväinen: millainen tapetti laitetaan pojan huoneen seinälle? Haaveilin saavani tuolle seinälle ystäväiseni taiteilemana jotain kaunista, mutta seinä oli eri mieltä. Se ei suostunut tasoittumaan riittävän säädylliseen asuun ja kärsii tästä syystä peittotuomion.

Kuvassa komeilee kolme vahvaa vaihtoehtoa tapetiksi. Yksi niistä, numerolla kolme kilpaileva kaunokainen on kylläkin jouduttu diskaamaan kalleutensa vuoksi. Hyvin valitettavaa, mutta pakon sanelemaa. Mille noista jäljellejäävistä sinä antaisit äänesi? Saa toki kuuluttaa jos mielessä olisi muitakin hyviä vaihtoehtoja. Varoitus, mää oon kranttu. Ei mitään liian poikamaista tai tyttömäistä, ei migreenikuviointia, ei liian lapsellista, ei varsinkaan mitään tällaista. Pyrin herättämään lapsen oppimishalun (!?) jollain muulla keinolla kuin yltiövärikkään tapetin avulla..

Hi guys, I'm back with my hands and face covered with paint. Today we both had a day off so we finally made some progress renovating our apartment, which painting the ceiling and some walls for the first time. Our new kitchen and appliances have arrived too and they are now hanging around in the middle of the living room waiting to be set up. 

I also have one question again for you my readers: which one of the wallpapers in the picture above would you choose for one of the walls in our little one's room? The beauty number three has been disqualified though, due to it's expensivity. And if you happen to have something else in mind, speak out but remember, I'm picky. Nothing too boyish or girly, nothing too childish either, no migraine-causing patterns, nothing overly colorful..

Loma meni, kesä tuli

Mutta minkäs teet. Onneksi on muutakin ajateltavaa kuin huimasti parantuneen lomasään kadehtiminen. Esimerkiksi voi yrittää sumplia kahden vuorotyötä tekevän aikuisen ja yhden kauas kesäpäiväkotiin siirretyn lapsen arkea toimivaksi. Kuviota ei ainakaan helpota se, etten ehtinyt ajoissa toivoa vuorojani, joten meillä on nyt miehen kanssa kuukauden sisällä peräti yhdeksänä päivänä iltavuoro yhtäaikaa. Ei kai siinä muuten mitään, mutta päiväkoti on viiteen asti auki. Apua työkaverit, suku ja ystävät..

Lisätäänpä soppaan vielä sopivasti hajonnut auto ja nelinumeroinen lasku niin alkaa olla valmista. Ai niin ja onhan meillä se pahasti kesken oleva remonttikin.

Niin missä niitä hermoja myytiinkään? Saiskos sieltä ehkä myös lisätunteja vuorokauteen? 

Ehjiä autoja? Klooneja? 

Ps. Remonttiapdeittiä tiedossa heti kun ehdin sinne asti katsomaan miltä näyttää. Toivottavasti pian ja toivottavasti hyvältä.