12.12.11

Hajuhaittoja

Juu, tarvetta olis lelulaatikolle. - Yeah, we wouldn't mind a box for the toys.



Asuin opiskeluaikoina ensin vuoden kämpässä, joka haisi yksinkertaisesti vanhalle talolle. Eli pahalle. Seuraavat pari vuotta kuluivat vähän uudemmassa asunnossa, mutta 70-luvun talossa olikin sitten omat ongelmansa. Vanhuuttaan se ei haissut, mutta sokea olisi luullut olevansa kasvihuoneessa jos olisi eksynyt meidän vaatehuoneeseen. Molempien kotikolojen ominaistuoksut olivat sitä kaliiperia, että ne tarttuivat vaatteisiinkin. Hajuun onneksi turtuu, eikä sitä kotona ollessaan omista kuteistaan haistanut. Mutta autapa kun viikonloppureissulla avasi matkalaukkunsa, niin ah mitkä aromit sieltä ilmoille löyhähtivätkään.

Joku neuroosi noista ajoista on jäänyt. Nykyäänkin kun tulen kotiin, ensimmäinen oven avaamisen jälkeinen teko on aina pitkä ja harras sisäänhengitys. Haiseeko täällä oudolle? Jos haisee, niin mikä? Eilen tultiin yökylästä kotiin ja ovella vastassa oli karmea mätä haju (jota mies ei kyllä edes haistanut, mun supertarkasta hajuaistista saisi kirjoitettua ihan oman juttunsa..). Hajun lähteen paikallistaminen alkoi samantien ja päättyi melko pian ja odotetusti biojätesankoon.

Neuroosin positiivinen seuraus: biojätteiden lisäksi koko koti sai (vähän liian pitkästä aikaa) kunnolla kyytiä ja nyt on taas noin yhden pölysäiliöllisen verran puhtaampi ilma hengittää. Välillä vaan käy niin, että pariin viikkoon ei puhti riitä paljon muuhun kuin syöttötuolin ympäristön kolaamiseen, jotta tuolin vielä löytäisi seuraavalla syöttökerralla. Ei ole nimittäin hyvä yhtälö tämä: suhteellisen sotkuinen tyyppi, joka kyllä tykkää siisteydestä muttei kovin usein jaksa tosissaan tehdä töitä sen eteen.

No, nautitaan nyt tästä puhtoisuudesta se viisi minuuttia, mitä se kestää.

During the first year of my university studies I lived with my friend in an old apartment, that smelled very simply like an old house. Which means bad. The next couple of years we lived in a lot newer house, but it had one particular room that caused smell problems: if a blind person went into our walk-in closet, he/she would have thought that it's a greenhouse. Both smells were so strong that our clothes stank as well. Of course you got used to it while being at home, but if I went somewhere else for a weekend and opened my suitcase, the smell was awful.

I think I built up some sort of a neurosis because of those times. Even these days the first thing I always do when I open the front door is to take a deep breath in and search the air for any weird smells. Yesterday we got home from a sleepover at relatives, and the first thing I noticed was a terrible smell (which my hubby had no idea of, my super nose is another story). I started to search for the source of it immediately and found it pretty fast from the organic waste bin.

The positive outcome of my so called neurosis: in addition to emptying that bin, we also cleaned up thoroughly the whole house. Oh how much better it feels like to breath without almost an entire vacuum container of dust in the air.. You see, it's not the best combination to be a pretty messy person, who does like cleanliness but sometimes just can't find the power to do something about it.

So let's enjoy of this tidiness now, as long as it lasts (approximately 5 minutes)

5 kommenttia:

  1. Teidän pukkihan on saanut vaatteet ylleen! :)

    Mulla on tänään toi sama suunnitelmissa, siivous, eli siksi varmaan eksyinkin tähän koneelle... Miks sitä pitää aina venyttää viimeseen asti? Mä kuitenkin aina jotenki nautin siitä sit ku vaan alotan! Nyt hus pois täältä!

    VastaaPoista
  2. Luonnehdinta sopii mys minuun:)

    Ja minäkin nuuhkin aina tarkkaan. Se on ikävä tunne kun omalla ovella tulee joku haju vastaan. Joskus meillä on tuoksunut sipuli kun kaveri on käynyt kylässä ja hänen mukaansa se on meidän ominaistuoksu. No ei varmana ole! :D Jos nyt sattuu kylään ruoanlaiton jälkeen, saattaa se vähän aikaa tuoksua, mutta kyllä täällä yleensä tuoksuu raikkaalle, paitsi jos vaipparoskis on jäänyt viemättä:/

    VastaaPoista
  3. anna: Miekkonen puki sitä vähän, se oli kuulemma liian alaston.:)

    Kyllä mäkin nautin siivoamisesta ja varsinkin siitä lopputuloksesta, mutta tosiaan aloittaminen on tässä(kin) asiassa muka niin älyttömän vaikeeta. Toivottavasti sulla löyty inspiraatiota!:)

    Kiki: Jes, muutkin siis haistelee.:) Sipuli ei kyllä kuulosta kovin kivalta ominaistuoksulta, sovitaan et se haju oli vain sen kaverin nenässä :D

    VastaaPoista
  4. Mullakin on supervoimana huikea hajuaisti. Raskausaikana se oli vielä älyttömämpi, haistoin tupakoitsijat kaukaa ja heti ällötti. Nytkin tiedän jo ovelta, onko mies syönyt lounaalla valkosipulia ja pojan vaipan sisällön aavistan metrien päästä. Jotenkin kyllä kuvittelen ettei meidän kodissa tai mussa ole ominaistuoksua, mutta eihän sitä vaan haista itse.

    Vaan on teillä kyllä kiva koti, vitsit! Meille on toivonmukaan tulossa uuteen kotiin vähän samantyyppinen yhdistetty keittiö-olohuone-ratkaisu, teillä se näyttää kyllä tosi toimivalta. Mistä nuo verhot ovat peräisin, mukavan valkoiset muttei kuitenkaan ihan kokonaan...

    VastaaPoista
  5. Jos normaalistikin raskaana olevilla on herkempi hajuaisti niin meillä supernenillä se on sitten varmaan ollut vielä aika paljon herkempi.. Välillä siitä oli oikeesti jo haittaa kun kaikista laimeimmatkin tuoksut saatto oksettaa. Mut nyt siitä on jo hyötyäkin, mulla on nimittäin kans melko pettämätön vaippavainu :D

    Kiitos, kiva kuulla että tykkäät meidän kodista! Tän asunnon pohja on kyllä tosi toimiva, ollaan oltu tyytyväisiä. Verhot on Vallilan, Miriam taisi olla kuosin nimi.:)

    VastaaPoista

Kommentti ois kiva! - A comment would be nice!