Hanaa hanaa

Viime viikonloppuna Myyrmäessä järjestettiin rakennusmessut ja mekin suunnattin sinne kiitos tuttujen, jotka eivät itse pystyneet lippujaan käyttämään. Eikä ollut turha reissu! Saatiin niin hyvä tarjous kauan haaveilemistani Tapwellin mustista hanoista, että nehän me sitten tilattiin. Siklan pakettiimme kuuluu siis lvi-kalusteet Gustavsbergin mallistosta. Niissä ei varsinaisesti ole mitään vikaa, mutta ei mitään järin säväyttävääkään. Niinpä olen koko ajan salaa ja vähemmän salaa unelmoinut Tapwelleistä. Nyt se unelma toteutuu ja vieläpä kaksin kappalein, yksi musta ihanuus lyödään keittiöön ja toinen kodariin. 

Messuilla jo pähkäiltiin kulmikkaan ja kaarevan mallin välillä. Lopulta päädyttiin pehmeämpiin linjoihin. Eipä siinä mitään, mutta kun naputtelin tilaussähköpostin niin olinkin  sitten ajatuksissani kirjoittanut siihen juuri sen toisen mallin. Ehkä tässä oli jotain alitajuista, koska nyt tuntuu että tuo vahinko olikin oikeastaan hyvä juttu. Meille tulee siis tuo ylemmän kuvan RIN984 mattamustana. Hassua mistä asioista sitä voikin ihminen olla onnellinen, mutta mä oon nyt tästä!

Jossain vaiheessa harkitsin myös messinkistä hanaa, ehkä jopa ruusukultaista tai kultaista. Jänistin kuitenkin sen suhteen, koska vaikka ne tällä hetkellä näyttääkin älyttömän makeilta ja trendikkäiltä, niin mitä tapahtuu muutaman vuoden kuluttua? Saattaisi kaduttaa, tai sitten ei. Parempi kuitenkin pelata varman päälle: musta on aina musta. Siihen en usko kyllästyväni. Leikitään trendeillä sitten jossain muualla, helpommin muokattavissa asioissa.

Ps. Jos jostain tipahtaa aivan mieletön tarjous ja/tai kasa rahaa, niin sitten lähtee loputkin hanat ja suihkut vaihtoon... :) Katsotaan mihin budjetti venyy!

We got such a great offer on these Tapwell faucets that we happily ordered one for our new kitchen and one for the utility room. I'm so happy! After quite a lot of pondering we decided to go with the one in the second picture. But as I e-mailed our order I accidentally typed in the name of the other model. Which now seems like the best option after all. So maybe, just maybe it was a tiny bit of an intentional mistake.. :)

Missä mennään?

Paljon on tapahtunut sitten viimeisen kirjoitukseni, jotenkin vain on tuntunut hassulta kirjoittaa kun juuri mitään konkreettista ei ole kuitenkaan tapahtunut. Lähinnä tässä on pyöritetty luparumbaa, joka saatiin onnellisesti päätökseen 4.11. Maaurakoitsija aloitti hommansa marraskuun lopulla. Toki siinä vaiheessa olisi jo ollut jotain kuvattavaa, mutta järjettömät savikasat masentavassa marras- joulukuun pimeydessä ja vesisateessa saivat jäädä dokumentoimatta. 

Pari viikkoa sitten valettiin antura ja sokkeli ja siitä vaiheesta on näyttää nämä pikaiset kännykkäräpsyt. Täytyy aktivoitua ja kaivaa järkkäri naftaliinista, kunhan työmaa tästä etenee! Oli kyllä niin hieno tunne, kun tontti ei enää ollutkaan pelkkä tontti vaan siitä näkyi jo selkeästi mihin talo nousee.

Valujen jälkeen jatkuivat vielä maatyöt. Mitä siellä tapahtui, enpä ole varma :D Sisä- ja ulkopuolen täyttöjä ja jotain muuta. Ehkä. Kai. Täytyy sanoa, että harvoin sitä on elämänsä aikana tuntenut itsensä niin uunoksi kuin tässä raksaprojektin aikana. Ei olla miehen kanssa kumpikaan millään tasolla alan eksperttejä, mutta silti tuntuu että asioista pitäisi olla melko hyvinkin perillä. Joku soittaa ja kyselee milloin mistäkin yksityiskohdasta ja useimmiten ollaan ihan öönä. Mies on kyllä ihailtavasti ottanut asioista selvää ja puhuu jo raksaslangia melko sujuvasti, mulla lähinnä iskee päänsärky kun yritän edes ymmärtää mitä kaikkea mikäkin työvaihe käsittää. Mutta onneksi projektissa on mukana myös kasa ammattilaisia, joiden puoleen voi kääntyä kun oma ymmärrys loppuu. Eiköhän tästä näillä(kin) eväillä vielä hyvä tule!

Lähiaikoina aion käydä täällä blogissa läpi suunnitelmia eri huoneiden osalta, joten roikkukaahan linjoilla! Ja viikolla 6 tai 7 paikalle paukahtaa talopakettti. Eli ihan kohta. Jännää!!!